Teemu Jokela: Ihminen, todellisuus ja demokratiaMarsutuotanto, Keuruu 2011 SBN 978-952-67462-1-0 (sid.) "Dialogiperiaate voidaan edelleenkin
liittää kiinteästi yleisen ennakoimattomuuden teemaan.
Näyttää näet olevan ilmeistä, että ihminen ei ole yksilönä
jotain kerralla annettua ja muuttumatonta, vaan päin vastoin alati
muuttuvaa ja kehittyvää, siihen tai tuohon suuntaan rakentuvaan.
Tämä tulee esiin sekä pidempien kasvu- ja kehityskausien että
lyhytjänteisempien käsitysten, tunnetilojen ja mieltymysten
vaihteluiden myötä. Mikäli asia taas on näin, täytyy tämän
merkitä myös sitä, että dialogisen kohtaamisen on rakennuttava
tarpeenmukaisen muutoksen periaatteelle. Vaikka epävakaus ei ole
mikään ihanne, kaaoksen ollessa lopulta vain totalitarismin
kääntöpuoli, ei dialogilta tule odottaa ennakoitavuutta ja
jatkuvuutta enempää kuin mitä sitä todella on tarjolla.
Periaatteen tai pakkokeinoin toteutetun rauhantilan asettaminen
todellisen tilanteen yläpuolelle on omiaan johtamaan varsin
tuhoisiin seurauksiin, kuten esimerkiksi perhetutkimuksen piirissä
on saatettu todeta." "Järjestys voidaan määritellä tässä
yhteydessä kuin dialogin toistaiseksi lukkoon lyödyksi tilaksi,
jatkuvan pohdinnan ja läpikäymisen korvaamiseksi sopivaksi
katsotuilla konventioilla. Tästä näkökulmasta demokratia jäsentyy
kuin itsestään tämän kaltaisten, toistaiseksi jäädytettyjen
sosiaalisen prosessin osa-alueiden avaamiseksi uudelle käsittelylle.
Sikäli kun kysymys on hiemankin suuremmista yhteiskuntamuodoista,
tämä voi tapahtua viime kädessä vain edustuksellisen demokratian
turvin, osallistujien ja aiheiden mittavan määrän estäessä asian
omakohtaisen käsittelyn.
|
||
|
||
